AUTOPAIKAT
Taloyhtiön vapaita autopaikkoja voit tiedustella toimistostamme. Yhtiön omistamista
pylväspaikoista, katoksista ja talleista peritään pääsääntöisesti vuokraa ja
niille pysäköinti ilman varausta on kiellettyä. Sen sijaan sähköttömiä autopaikkoja
voi käyttää vapaasti.
Pylväs- ja katospaikoissa lämmitysjohto on ehdottomasti irrotettava pistorasiakotelosta
silloin, kun se ei ole kytkettynä autoon ja pistorasiakotelo on aina pidettävä lukittuna.
Useimmissa paikoissa on paikkakohtainen kellokytkin, jolla lämmityksen saa kytkettyä enintään
kahdeksi tunniksi. Jos paikkakohtaista kellokytkintä ei ole, selviävät lämmitykseen
tarkoitetun sähkön päälläoloajat ilmoitustaululta, kiinteistöhuoltoyritykseltä tai
isännöitsijältä. Sisätilan lämmittimen käyttö on useimmiten kielletty, koska
sähköverkkoa ei ole mitoitettu niiden tehontarvetta varten. Uudemmissa taloissa
sisätilan lämmittimen käyttö on mahdollista.
Autopaikkojen irtisanomisaika on 1 kk.
Autopaikat vuokrataan varausjärjestyksessä. Mikäli kaikki paikat ovat varattuja,
voit ilmoittautua jonotuslistalle. Jos paikkoihin on jonoa, ei huoneiston myyntitilanteessa
autopaikka siirry uudelle omistajalle, vaan paikan saa jonotuslistalla seuraavana
oleva. Taloyhtiössä asuvilla osakkeenomistajilla on etuoikeus paikan vuokraamiseen.
Jos vaihdat autopaikkaa keskenään toisen asukkaan kanssa, on tärkeää muistaa
ilmoittaa siitä myös toimistoomme, jotta rekisterimme pysyy ajantasalla.
Asuntovaunuja, peräkärryjä yms. ei yleensä saa säilyttää taloyhtiön pysäköintialueilla.
Takaisin
alkuun
ISÄNNÖITSIJÄNTODISTUS
Isännöitsijäntodistusta tarvitset esim. asunnon myynnin yhteydessä tai pantatessasi
osakkeesi pankkilainan vakuudeksi. Todistus sisältää yleiset yhtiötiedot sekä huoneistokohtaiset
tiedot (mm. osakkeenomistajat). Todistukseen merkitään myös mahdollisen lainaosuuden
määrä sekä maksamattomat vastikkeet.
Isännöitsijätodistus on maksullinen, hinnat ja tilauslomakkeen löydät täältä.
Todistuksen voi tilata ainoastaan osakkeenomistaja tai hänen valtuuttamansa
(esim. kiinteistövälittäjä).
TALONKIRJAOTE
Talonkirjaote on todistus asumisesta ja tarvitset sitä mm. hakiessasi asumistukea
Kelalta. Otteen saamisen edellytyksenä on, että sinut on merkitty talonkirjaan.
Voit tilata otteen tästä.
Talonkirjaote on maksuton.
Takaisin
alkuun
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Taloyhtiön järjestyssäännöt sisältävät määräyksiä mm. yhteisistä tiloista,
piha-alueista, remontin tekemisestä ja hiljaisuusajoista. Oman talosi järjestyssäännöt
löytyvät yleensä ilmoitustaululta ja/tai ne on jaettu jokaiseen asuntoon. Voit
myös pyytää ne toimistostamme.
Kaikissa taloissa ei ole omia järjestyssääntöjä lainkaan.
1.10.2003 voimaantullut järjestyslaki sisältää monia uusia, myös taloyhtiöön
liittyviä määräyksiä. Sen myötä kaupunkien yleiset järjestyssäännöt on kumottu.
Järjestyslaki kokonaisuudessaan löytyy tästä.
Takaisin
alkuun
JÄTEHUOLTO
Kiinteistön jätesäiliöt on tarkoitettu ainoastaan tavallisille
kotitalousjätteille. Keräyspaperille, lasille ja metallille on omat
keräysastiansa (ei välttämättä pienissä yhtiöissä).
Niinpä esim. remontissa syntyvien jätteiden, kodinkoneiden, isokokoisten
huonekalujen yms. hävittämisestä on itse huolehdittava. Niitä ei
missään tapauksessa saa jättää jäteastioiden
viereen.
Kotitalouksien ongelmajätteet
voi toimittaa veloituksetta Loimaalla Loimaan
jäteasemalle ja Oripäässä Oripään
jätepisteeseen. Vanhat kodinkoneet voi useimmiten
antaa myös vaihdossa alan liikkeelle.
Lisätietoja
jätehuoltoasioista voit lukea Loimi-Hämeen
Jätehuollon sivuilta. Loimi- Hämeen Jätehuolto
antaa myös jätteidenkäsittelyyn liittyvää neuvontaa,
p. 03-4242 619 tai 03-4242 612
Keräyskartonki
Joissakin taloyhtiöissä on
otettu käyttöön keräyskartonkiastia, johon saa
laittaa:
* aaltopahvit (esim. pahvilaatikot)
* maito-, mehu-, piimä- ym. kartonkitölkit, myös alumiinivuoratut
* valkoiset paperikassit
* kuivien tuotteiden kartonkipakkaukset, myös muovi-ikkunalliset (esim.
muro- ja keksipaketit, lelu- ja kosmetiikkakotelot)
* paperipussit (esim. jauho-, sokeri- ja leipäpussit)
* lahjojen käärepaperit
* pizzalaatikot ja hampurilaiskotelot
* kartonkiset kertakäyttöastiat (esim. kahvipikarit) kaikki puhtaina
ja sisäkkäin litistettyinä.
Keräyskartonki
menee uusiokäyttöön ja sekajätteen vähenemisen
myötä tulee myös taloyhtiölle halvemmaksi.
Takaisin
alkuun
KIINTEISTÖHUOLTO
Talosi kiinteistöhuoltoa hoitavan yrityksen yhteystiedot löytyvät porraskäytävän
ilmoitustaululta. Kaikilla kiinteistöhuoltoyrityksillä on ympärivuorokautinen
päivystys. Normaalin työajan ulkopuolella hoidetaan vain kiireelliset työt,
esim. putkivuoto tai ovenavaus.
Ovenavauksesta peritään avauksen pyytäjältä erillinen korvaus, joka maksetaan
käteisellä huoltomiehelle. Korvauksen suuruus selviää ilmoitustaululta. Ovi
avataan vain huoneistossa kirjoilla olevalle tai sen omistajalle.
Huoneistossasi tai muissa tiloissa olevista vioista voit ilmoittaa suoraan
kiinteistöhuoltoyritykselle tai tehdä vikailmoituksen isännöitsijälle. Vastuunjako
taloyhtiön ja osakkaan välillä selviää kohdasta korjaus-
ja kunnossapitovastuu. Epäselvissä tapauksissa voit aina ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon.
Takaisin
alkuun
KORJAUS-
JA KUNNOSSAPITOVASTUU
Asukkaan tai vuokralaisen on lain mukaan hoidettava huoneistoa huolellisesti.
Tämä tarkoittaa mm. huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden
järjestelmien, koneiden ja laitteiden oikeaa käyttämistä.
Taloyhtiössä korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen yhtiön ja osakkaan
välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan. Pääsääntöisesti osakkeenomistajan
on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat. Yhtiö on kuitenkin
velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään
kunnossa huoneistoihin samantasoisina asennetut lämpö-, sähkö-, vesi- ja viemärijohdot,
ilmanvaihtokanavat ja vesihanat. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voi olla erityismääräyksiä kunnossapitovastuusta.
Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston
viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Vikailmoituksen
voit tehdä tästä.
Tavallisimpien rakennusosien vastuunjako osakkaan ja taloyhtiön välillä on
selvitetty vastuunjakotaulukossa.
Huomaathan, että asukkaalla ei ole oikeutta tilata korjausta yhtiön laskuun,
vaikka vian korjaus kuuluisikin yhtiön maksettavaksi.
Takaisin
alkuun
MUUTOSTYÖT
Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa
tuottavat hallintaoikeuden (yhtiöjärjestyksen mukaan). Kaikki huoneiston seinien
ulkopuolelle ulottuvat muutostyöt (esim. parvekkeella) vaativat yhtiön luvan.
Siten osakkeenomistajalla ei ilman yhtiön lupaa ole oikeutta asentaa esim.
parvekelasitusta, markiiseja tai lautasantennia.
Kantaviin rakenteisiin, eristyksiin (mm. kylpyhuoneen vesieriste!),
vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiin vaikuttavista muutostöistä on ilmoitettava
isännöitsijälle ennen niiden aloittamista. Sellaisiin muutostöihin, jotka voivat
aiheuttaa haittaa yhtiölle tai toisille osakkaille, tarvitaan yhtiön lupa.
Jotkut muutostyöt edellyttävät myös rakennuslupaa. Yhtiöllä on oikeus valvoa,
että muutostyöt tulee tehtyä asianmukaisesti.
Kylpyhuoneremontissa taloyhtiö pääsääntöisesti kustantaa vesieristyksen osuuden.
Tämä edellyttää kuitenkin, että aikaisempi vesieriste on huonokuntoinen ja
uusimisen tarpeessa. Asiasta tulee sopia isännöitsijän kanssa ennen remontin
aloittamista. Taloyhtiön edustaja (useimmiten isännöitsijä) tarkastaa ennen
pinnoitteiden asentamista, että vesieristys on tehty oikein ja huolellisesti.
Melua aiheuttavasta remontista on hyvän tavan mukaista ilmoittaa naapureille
ilmoitustaululla. Huomioithan myös talosi järjestyssääntömääräykset hiljaisuusajoista.
Remontissa syntyvien jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä on itse huolehdittava,
niitä ei saa laittaa kiinteistön jätesäiliöihin.
Takaisin
alkuun
MUUTTOILMOITUS
Virallisen muuttoilmoituksen lisäksi taloon muuttavan tai pois muuttavan henkilön
on aina tehtävä viivytyksettä muuttoilmoitus taloyhtiölle. Tämä on tärkeää,
koska taloyhtiö ei saa tietoja viranomaisilta eikä päinvastoin. Muuttoilmoitus
taloyhtiölle mahdollistaa mm. nimen vaihtamisen oveen ja nimitauluun, ovenavauspalvelun
ja sähkö-/vesilaskutuksen oikeellisuuden. Muuttoilmoituksen tekovelvollisuus
on aina asukkaalla, ei esim. huoneiston omistajalla.
Myös syntymästä tai kuolemasta tulee ilmoittaa, tällöin muutokset vesimaksuihin
tulevat voimaan seuraavan kuukauden alusta.
Sähköisen muuttoilmoituskaavakkeen löydät täältä.
Takaisin
alkuun
OMISTAJANVAIHDOS
Taloyhtiön osakkeenomistajat merkitään isännöitsijän pitämään osakerekisteriin.
Omistajan muuttuessa huoneiston uudella osakkeenomistajalla on velvollisuus
toimittaa isännöitsijälle tarvittavat asiapaperit merkinnän tekemiseksi.
Tarvittavat asiakirjat ovat (kopiot riittävät):
- Kauppakirja tai muu siirtokirja (esim. ositussopimus, perukirja, lahjakirja
tms.) uuden omistajan henkilö- ja yhteystietoineen.
- Kuitti kauppahinnan maksusta, jos sitä ei ole kuitattu kauppakirjassa ja kauppahinnan
maksu on omistusoikeuden siirtymisen ehto.
- Todistus varainsiirtoveron maksusta tai vapautuksesta. Tässä täytyy olla verotoimiston
leima tai kiinteistövälittäjän todistus veron maksusta.
- Osakekirjan etusivu ja siirtomerkintäsivu (ei tarvita, jos myynnin on hoitanut
kiinteistövälittäjä ja kauppakirjassa on merkintä osakekirjan luovutuksesta).
- Mahdolliset valtakirjat.
Jos kaupassa ei ole kiinteistövälittäjää, on varainsiirtoverossa maksuaikaa
kaksi kuukautta kaupantekohetkestä. Tällöin tositteen veron maksusta voi toimittaa
myöhemmin. Perukirjan liitteeksi tarvitaan myös koko sukuselvitys tai vaihtoehtoisesti
maistraatin vahvistus.
Asiakirjat voi toimittaa kopioina postitse tai tuoda ne toimistoomme. Osakerekisterimerkinnän
jälkeen toimitamme uudelle omistajalle uudet vastikkeenmaksulomakkeet.
Yleensä kiinteistövälittäjä hoitaa tarvittavat paperit isännöitsijälle, mutta
tämäkin on syytä varmistaa erikseen.
Takaisin
alkuun
PALOVAROITIN
Pelastuslain mukaan palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Useampikerroksisessa
asunnossa niitä on syytä olla vähintään yksi jokaisessa kerroksessa.
Tulipalotilanteessa vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen tai pienentää sitä,
jos asunnossa ei ole ollut palovaroitinta.
Palovaroittimen hankkiminen, asentaminen ja toimintakunnosta huolehtiminen
kuuluu asukkaalle.
Asianmukaisesti asennettu palovaroitin on asennettu kattoon, vähintään 50 cm:n
etäisyydelle seinistä.
Palovaroitin on syytä testata säännöllisin väliajoin testipainikkeesta. Testattaessa
varoittimesta kuuluu normaali hälytysääni, mikäli se on kunnossa.
Jos varoitin alkaa antaa lyhyttä, harvoin toistuvaa merkkiääntä, on paristo
vaihdettava.
Takaisin
alkuun
PÄÄTÖKSENTEKO
Yhtiökokous
Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin. Se pidetään yleensä kerran tai
kaksi vuodessa yhtiöjärjestyksen määräämänä ajankohtana. Tarvittaessa, esim.
suuren korjaushankkeen takia, voidaan pitää ylimääräinen yhtiökokous.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat,
joita useimmiten ovat:
- tilinpäätöksen vahvistaminen
- vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja isännöitsijälle
- talousarvion vahvistaminen ja vastikkeiden suuruuden määrääminen
- hallituksen ja tilintarkastajien valinta
Hallitus voi näiden lisäksi tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi aiheellisiksi
katsomiaan asioita. Pääsääntö on, että juoksevasta hallinnosta poikkeavista
merkittävistä asioista päättää yhtiökokous.
Myös osakkeenomistajilla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen päätettäväksi.
Osakkaan on ilmoitettava tästä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin,
että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi
tai kun osakkeenomistajat, jotka yhdessä omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista,
sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemiseksi hallitukselta pyytävät.
Yhtiökokouksen koollekutsumisajan ja -tavan määrää yhtiöjärjestys. Yleensä kokouskutsu
on toimitettava enintään neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Tavallisimmin kutsu jaetaan osakkeenomistajille ja julkaistaan yhtiön ilmoitustauluilla.
Hallitus
Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestys määrää jäsenten ja
mahdollisten varajäsenten lukumäärän. Hallituksen toimikausi on yleensä kalenterivuosi
tai yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.
Hallituksen tehtävänä on hoitaa taloyhtiön juoksevaa hallintoa. Hallituksella
on yleensä apunaan sen valitsema isännöitsijä.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kokoontuu sen kutsusta niin
usein kuin yhtiön asiat sitä vaativat.
Takaisin
alkuun
SAUNA
Taloissa, joissa ei ole asuntokohtaisia saunoja, on yhteissauna. Se on yleensä kellarikerroksessa.
Saunaa voivat käyttää talon asukkaat. Lämmitys tapahtuu hallituksen päättäminä aikoina,
tavallisimmin perjantaisin ja lauantaisin.
Voit varata saunavuoron joko kertavuorona tai viikoittain toistuvana vakiovuorona.
Varauslista on yleensä saunan ovessa.
Saunan ovessa on yleensä sähkölukko, joka aukeaa varattujen vuorojen ajaksi.
Vaihtoehtoisesti saunan oveen voi sopia asunnon avain. Joissain taloissa on
käytössä erillinen sauna-avain.
Mikäli saunomisesta on päätetty laskuttaa, laskutus tapahtuu kolmen kuukauden
välein. Hinnat selviävät saunan ovesta tai toimistostamme.
Joissakin taloissa on saunan yhteydessä myös uima-allas. Tällöin on yleensä käytössä myös
erilliset yleiset uintiajat, jolloin saunaa ei lämmitetä. Lisätietoja saat
talosi ilmoitustaululta tai toimistostamme.
Saunan lämmityksestä huolehtii siivooja, jonka yhteystiedot löytyvät myös porraskäytävän
ilmoitustaululta.
Muistathan, että lemmikkieläimiä ei saa viedä saunatiloihin.
PESUTUPA
Monissa etenkin vanhemmissa kerrostaloissa on taloyhtiön asukkaiden käyttöön
tarkoitettu pesutupa. Se sijaitsee yleensä kellarikerroksessa.
Pesutupa on käytössäsi varaamasi ajan. Käyttövaraus on yleensä tehtävä etukäteen
pesutuvassa tai sen ovessa olevalla listalla.
Tavallisimmin varaus tehdään kokopäivä/puolipäivää-periaatteella. Kokopäivävaraus
tarkoittaa klo 7 - 21 ja puolipäivää joko 7 - 14 (aamupäivä) tai 14 - 21 (iltapäivä).
Toinen mahdollinen käytäntö on tuntivaraus haluamaksesi ajaksi (klo 7 - 21
välillä).
Pesutupaan pääset joko asunnon avaimella tai jos näin ei ole, siivooja puodottaa
avaimen postiluukustasi ennen vuorosi alkamista. Tämän vuoksi varaus on tehtävä hyvissä ajoin.
Laskutuskäytäntöjä on erilaisia. Yleensä laskutus tapahtuu kolmen kuukauden
välein erikseen lähetettävällä laskulla. Hinnoista päättää taloyhtiön hallitus
ja ne selviävät toimistostamme.
Joissakin taloissa on rahastin eli pesukone toimii kolikoilla. Koneeseen sopivat
kolikot on ilmoitettu pesutuvassa.
Tyhjennäthän kuivaushuoneen viipymättä pyykkiesi kuivuttua. Kuivauspuhallinta
ei tule käyttää taloyhtiön järjestyssääntöjen hiljaisuusaikoina (yleensä klo
22 jälkeen).
Siivoathan omat jälkesi varauksesi päätyttyä.
Pesukoneissa ei saa pestä mattoja. Koneiden rakenne ei kestä tätä.
Joissakin taloissa on pyykkejä varten kuivaushuone, vaikka pesutupaa ei olisikaan.
Ongelmatilanteissa auttaa taloyhtiön huoltomies, jonka yhteystiedot löytyvät
porraskäytävän ilmoitustaululta.
Takaisin
alkuun
SÄHKÖLASKUTUS
Sähkön laskutuksessa on käytössä erilaisia tapoja.
Yleisintä on, että asunnossa on sähkömittari ja taloyhtiö laskuttaa sähkönkulutuksen
sen mukaan. Tällöin peritään arvioidun kulutuksen mukaista sähköennakkoa kuukausittain
(vastikkeen yhteydessä) ja tehdään mittarilukemiin perustuva tasauslasku yleensä vuodenvaihteessa
tai osakkeenomistajan vaihtuessa. Laskutushinta on taloyhtiön solmiman sähkösopimuksen
mukainen.
Sähköennakko peritään ja tasauslasku tehdään aina osakkeenomistajalle, joka
voi periä ne edelleen vuokralaiseltaan. Tasauslasku voidaan pyydettäessä tehdä myös
vuokralaisen vaihtuessa.
Toinen yleinen tapa - varsinkin uudemmissa taloissa - on, että huoneiston haltija
tekee sähkösopimuksen suoraan sähköyhtiön kanssa. Sähkömittari sijaitsee silloin
yleensä yleisissä tiloissa, ei siis asunnossa.
Tällaisessa tapauksessa huoneiston haltija voi vapaasti valita sähköyhtiön,
josta sähkön ostaa. Sähkön siirrosta huolehtii aina kuitenkin paikallinen sähköyhtiö.
Muistathan ilmoittaa muutostasi siis sähköyhtiölle, joiden tiedot löydät linkit-sivuiltamme.
Kolmas tapa on, että huoneistokohtaisia sähkömittareita ei ole, vaan sähkö on
sisällytetty hoitovastikkeeseen tai peritään erillistä sähkömaksua. Maksun
suuruus määräytyy yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan ja on siis kiinteä.
VESILASKUTUS
Yleisintä on, että vedestä peritään kiinteää vesimaksua, jonka määräymisperusteet
ovat taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Perusteena on usein asunnon asukkaiden
lukumäärä. Maksu vahvistetaan tavallisesti yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan.
Monissa rivitaloyhtiöissä on huoneistokohtaiset vesimittarit, jolloin laskutus
tapahtuu niiden mukaan. Tällöin laskutuskäytäntö on yleensä yhtenäinen sähkön
kanssa eli peritään kuukausiennakkoa ja tehdään tasauslasku vuodenvaihteessa
tai osakkeenomistajan vaihtuessa.
Laskutushinta on paikallisen vesilaitoksen perimien taksojen mukainen ja lämpimän
veden hintaan lisätään veden lämmityskulut.
Takaisin
alkuun
VAKUUTUKSET
Taloyhtiön velvollisuus on vakuuttaa sen omistama rakennus ja siihen kuuluvat,
yhtiön omistamat koneet ja laitteet.
Sen sijaan taloyhtiön vakuutus ei missään tilanteessa korvaa mitään asukkaan
irtaimistolle sattuvia vahinkoja. Näin myös silloin, vaikka asukkaalla
ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa vahingon syntymiseen. Asukkaan
irtaimisto voi vahingoittua tai kadota esim. tulipalon, vesivuodon tai varkauden
johdosta. Pahimmassa tapauksessa asunnon koko irtaimisto voi tuhoutua. Tämän
vuoksi irtaimiston vahingot korvaavan kotivakuutuksen ottaminen on erittäin
tärkeää.
Asunto voi olla tilapäisesti asumiskelvoton esim. vuoto- tai palovahingon seurauksena.
Asukkaan on tällöin itse järjestettävä tilapäinen asunto korjaustöiden ajaksi.
Taloyhtiön vakuutus ei korvaa näitä asukkaalle syntyneitä tilapäisasumisen
kustannuksia. Kotivakuutus sen sijaan korvaa asumisen keskeytymisestä johtuneet
vahingot ja usein vakuutusyhtiö lisäksi auttaa tilapäisen asumisen järjestämisessä.
Yleensä kotivakuutukseen sisältyy myös vastuuvakuutus. Se korvaa vakuutuksenottajan
ulkopuoliselle aiheuttamia esine- ja henkilövahinkoja. Esimerkki tällaisesta
vahinkotilanteesta on asukkaan tekemän remontin seurauksena syntyvä putkivuoto,
josta voi syntyä varsin huomattavat kustannukset.
Jos sinulla ei vielä ole kotivakuutusta, ota se heti!
Takaisin
alkuun
VASTIKKEEN
SUORAVELOITUS
Suoraveloitus on vaivaton tapa hoitaa vastike- ja muut taloyhtiön veloittamat
maksut. Taloyhtiö veloittaa laskun automaattisesti tililtäsi eräpäivänä. Sinun
tulee ainoastaan huolehtia, että tililläsi on riittävästi katetta. Lisäksi
pankki ei peri suoraveloituksesta lainkaan palvelumaksua.
Suoraveloituksen saat käyttöösi tekemällä valtuutuksen oman tilipankkisi kanssa. Valtuutusta
tehdessäsi tarvitset taloyhtiön tilinumeron, nimen ja huoneistosi numeron. Valtuutuksen
voi tehdä pankin konttorissa ja yleensä myös pankin internet-palvelussa.
Pankki ilmoittaa tekemästäsi valtuutuksesta suoraan toimistoomme ja suoraveloitus
tulee käyttöön noin kahden viikon kuluttua valtuutuksen tekemisestä.
Takaisin
alkuun
